Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kaakonkulmalla on merkittävä rooli. Venäjälle vietävistä, Euroopassa valmistetuista, henkilöautoista noin 90 % kuljetetaan pääosin Vaalimaan raja-aseman kautta. Myös muu merkittävä tavaraliikenne Suomen ja Venäjän välillä hoidetaan ensisijaisesti Haminan ja Kotkan satamien jatkeena rauta- ja maantiekuljetuksina Venäjälle.
Kasvava maantieliikenne on aiheuttanut Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ongelman, jonka ratkaisun viipyminen on hermostuttanut etenkin Virolahden asukkaat.
Lukuisten eri tahojen kirjelmät ja lähetystöt Helsinkiin viime vuosien aikana on kuitattu valtiovallan taholta varsin nuivasti. Liikenne- ja viestintäministeriö on puuttunut aivan viime vaiheessa ongelmaan. Suomessa lehdistön ja television pääuutisaiheena syksyllä ollut liikennekaaos Haminan ja Vaalimaan välillä on ollut tiedossa vuosikaudet, mutta asian eteen on tehty varsin vähän. Kansanedustaja Seppo Lahtela Kymenlaaksosta pitää myös käsittämättömänä valtiovarainministeriön uppiniskaisuutta tiemäärärahojen osalta. – Varsin pitkään on liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten tiedossa ollut, että E-18 moottoritien rakentaminen Koskenkylä- Vaalimaa välillä pitää olla ns. ykköskorin asia. – Nykyisen hallituksen aikana ei viime metreilläkään ole asiaan kiinnitetty tarpeeksi huomiota, sanoo Seppo Lahtela.
Lahtela kummastelee myös valtion nurjaa asennetta nostaa pikaisesti Kotka-Hamina radan akselipainoa 25 tonniin sekä Kotkan ratapihan perusparannustyön viivyttelyä. Satamien toiminnan kannalta molemmat toimenpiteet ovat ehdottoman tärkeitä.
Uusia yrityksiä ja työpaikkoja
Kymenlaakson merkitys logistisena kasvualueena on huomattava. Tuoreet yliopistotason tutkimukset painottavat erityisesti Kotkan, Haminan ja Kouvolan seudun logistiikkakeskusten painoarvoa Suomen ja Venäjän välisen kaupan toimijoina. – Saattaa ehkä tuntua yllättävältä, mutta venäläiset yritykset haluavat aivan erityisesti toimia yhteistyössä suomalaisten logistiikkayritysten kanssa.
Tuoreissa selvityksissä on käynyt ilmi, että suomalaisten vahvuutena pidetään luotettavuutta, hyvää ammattiosaamista ja kohtuullista hintatasoa. - Suomalaiset ovat pystyneet pitämään hintatason kilpailukykyisenä, joten tulevaisuus näyttää Venäjän kaupan osalta varsin positiiviselta, Seppo Lahtela painottaa.
Transitoliikenteellä on Kymenlaaksossa suuri merkitys myös uusien työpaikkojen
syntymiselle. – Kotkan ja Haminan satamiin ja niiden alueille on perustettu kymmenittäin uusia yrityksiä, joiden toiminta-alueena ovat logistiset palvelut. Myös Kouvolan alueen logistiikkakeskittymä, lähinnä rautatieliikenteen ja jakelukeskusten osalla kasvaa nopeasti. Kymenlaaksoon on selvitysten perustella kymmenen viime vuoden aikana perustettu useita satoja ulkomaalaisia yrityksiä, joista valtaosa on venäläisiä. Kokonaisuutena Kymenlaakson monimuotoinen logistiikkatoiminta työllistää lähes kymmenentuhatta työntekijää.
Tällä hetkellä Venäjän talouskehitys näyttää suotuisalta Suomen kannalta. Suurten öljy- ja kaasutulojen ansiosta Venäjällä on käynnissä voimakas investointiaalto. Tästä kehityksestä pääsevät suomalaiset osalliseksi, mutta Kymenlaaksoon on saatava toimivat kuljetusreitit. Kotkan ja Haminan satamien on nyt jo ollut panostettava rekkaparkkien rakentamiseen. Tämä tilanne on ollut lähinnä pakon sanelemaa, koska kumpikaan satama ei halua menettää asiakaskuntaa muille satamille, lähinnä Viroon. Suomen rajojen sisällä tie- ja rataverkon toimivuudesta vastaa valtio, eivät paikalliset satamat, painottaa kansanedustaja Seppo Lahtela.
