Vienti Venäjälle vetää hyvin ja vahvassa kasvussa olevien investointien vuoksi myös aikaisemmat tavaravirrat muuttuvat monipuolisimmiksi. Kymenlaakson kannalta kaupan tulevaisuus näyttää hyvältä. Työllisyys paranee, mutta kaupan kokonaistuotosta maakuntaan jää edelleen niukasti tuloja. Kaakonkulman transiton väylämaksuilla rahoitetaan puolestaan Perämeren satamien liikennettä. Asiaan on saatava muutos, sanoo Seppo Lahtela
Suomen ja Venäjän välisen transitoliikenteen arvoksi laskettiin vuonna 2005 noin 22 miljardia euroa. Koko Suomen ja Venäjän välisen viennin yhteisarvoksi saadaan noin 28,9 miljardia euroa. - Määrä on noin 30 % koko Venäjän tuonnin arvosta. Tässä valossa Suomen ja Venäjän välisellä rajaliikenteellä on todellista merkitystä, sanoo kansanedustaja Seppo Lahtela. Suomen ja Venäjän välisen kokonaiskaupan arvo oli vuonna 2005 yhteensä 12,3 miljardia euroa, josta nähdään, että transiton osuus on suurempi kuin ns. normaalin kaupankäynnin.
Kaakkois- Suomen kannalta asian tärkeyttä ei voida sivuuttaa, sillä maakunnan uudet työpaikat syntyvät useimmiten ulkomaankaupan yrityksiin ja logistisiin keskuksiin, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Seppo Lahtela.
Maakunnan aseman tärkeyttä koko maan talouden kannalta korostaa seikka, että Suomen vientiteollisuus on lähes täysin riippuvainen Venäjän transiton tuontikonteista. Kaakonkulman merkitys koko Suomelle korostuu siten entisestään kun huomioidaan, että Suomen ja Venäjän välisestä transitoliikenteestä saaduilla väylämaksuilla rahoitetaan muun muassa Perämeren satamien liikennettä.
Kymenlaakson kautta ohjautuu verovaroja muille paikkakunnille, mutta tähän asti maakunnan saamat valtion tiemäärärahat näivettävät alueen kautta tapahtuvaa kuljetustoimintaa, painottaa Seppo Lahtela.
Valtaosa Venäjän ja Suomen välisestä kaupasta hoidetaan kaakonkulman kautta, mutta alueen arvostus on jäänyt huonoksi. – Kymenlaakson ja samalla Etelä-Karjalan tulevien kansanedustajien on otettava asioiden hoitoon uusi ote. Tarvitaan yli puoluerajojen menevää yhteistyötä, jotta kaakonkulman painoarvo liiketoiminta-alueena ja työllisyyden ylläpitäjänä huomioidaan myös valtiovallan taholta, sanoo Seppo Lahtela.
