Yhteiskunnan menestyksen varmistaminen edellyttää sitä, että yrittäjyys nostetaan korkeampaan arvoon kuin mitä se on tänä päivänä. Yrittäjää pitäisi myös ymmärtää nykyistä paremmin.
Suomalainen yhteiskunta ei anna epäonnistuneelle yrittäjälle kunniallisia mahdollisuuksia yrittää uudelleen. Pitäisi ymmärtää se, ettei yrittäjä voi aina onnistua. Yrittäminen ei ole niin yksinkertainen asia kuin esimerkiksi valtiovalta on antanut ymmärtää patistellessaan kansalaisia ratkaisemaan esimerkiksi työllisyysongelmaansa.
Edellä olevan ajatuksen takana on haminalainen kansanedustaja Seppo Lahtela, joka itsekin on vahva yrittäjä maa- ja metsätaloudessa sekä rautakauppiaana.
Lahtelan mielestä nuoria pitäisi kouluttaa yrittämiseen eikä opetuksessa keskittyä vain siihen, miten saadaan tietty virka ja varma palkkatulo. Ennen suomalainen maatalous oli erinomainen koulutuspaikka yrittäjän ammattiin, kun EU määräyksineen ei ollut vaatimassa vain muodollisuuksien täyttämistä. Silloin pitivät työt ja tehtävät osata sovittaa yhteen. Tiedettiin, etteivät heinät mene seipäille ellei niitä laiteta sinne. Nyt ei enää ole samanlaista vastuunkantoa.
Yrittäjä-kansanedustaja sanoo pyrkivänsä vaikuttamaan niin että yrittäjäksi lähtisi aina ikäluokkansa parhaimmisto ja nokkelimmat. Yhteiskunta voi edesauttaa heitä vähentämällä pienyrittämiseen liittyvää byrokratiaa esimerkiksi tukia haettaessa. Toisaalta tuet ja käynnistämisavustukset eivät voi olla ratkaiseva lähtökohta yrittäjän tielle. Tuloksentekotaito pitää olla yrittäjän omissa käsissä, Seppo Lahtela korostaa.
Yhtenä viimetyönään tämä eduskunta on havittelemassa muutosta YT-lakiin. Parhaillaan käydään kädenvääntöä siitä, pitääkö alle 30 työntekijänkin yrityksen viedä supistus- ja lomautushankkeet yt-neuvotteluun.
Seppo Lahtelan mielestä näin ei pitäisi tehdä. Lain muutos toisi työmarkkinajuristit mukaan, mikä merkitsisi lisääntyviä kustannuksia yrittäjälle. Juristit eivät parantaisi sen paremmin yrittäjän kuin työntekijäinkään asemaa siinä tilanteessa.
Lahtela kiteyttää asian sanomalla, että työntekijä on yhtä orvossa asemassaa olipa laki tai ei, mikäli firmalla ei ole töitä eikä palkanmaksukykyä. Eli mielestäni ei pidä muuttaa vanhaa järjestelmää, kun uusi ei muuta työntekijän asemaa, ja myös tekee sen työnantajalle nykyistä kalliimmaksi.
Kansanedustaja Lahtelan mielestä yt-lain muutosesitykseen kytkeytyy enemmänkin työmarkkinapolitiikkaa ja valtapeliä kuin halu saada merkittävä korjaus nykyiseen lakiin.
